Useat kirjeen saajat ovat kokeneet Hedman Partnersin tekijänoikeusvaateet henkisesti kuormittavina ja pelottavina. Joissain tapauksissa kirjeet voivat toistua, niissä käytetään uhkaavaa sävyä ja viitataan poikkeuksellisiin oikeudellisiin pakkokeinoihin, kuten turvaamistoimeen, mikä on saanut osan vastaanottajista pohtimaan: Voiko tällainen viestintä täyttää rikosoikeudellisen vainoamisen tai kotirauhan rikkomisen kriteerit?

Mikä on vainoaminen lain mukaan?

Rikoslaki (RL 25:7a) määrittelee vainoamisen seuraavasti:

“Joka toistuvasti uhkaa, seuraa, ottaa ei-toivotulla tavalla yhteyttä tai muutoin häiritsee toista ja siten aiheuttaa hänelle vakavaa pelkoa tai ahdistusta, syyllistyy vainoamiseen.”

Jos kirjeitä lähetetään useita kertoja, ne sisältävät uhkaavia viittauksia esimerkiksi ulosoton suorittamaan kotietsintään (turvaamistoimi), sekä epäsuoria syytöksiä rikoksesta ilman tuomioistuimen päätöstä, saatetaan tietyissä tilanteissa lähestyä rikosoikeudellisen vainoamisen rajoja – erityisesti, jos viestintä jatkuu toistuvasti kirjeen saajan kielteisestä tahdosta huolimatta.


Kotirauhan rikkominen ja uhkailun elementit

Perustuslaissa suojattu kotirauha tarkoittaa yksityiselämän ja kodin suojaa valtiolta ja ulkopuolisilta. Vaikka virallisesti lähetetty kirje ei vielä itsessään riko kotirauhaa, siihen liitetyt uhkaukset turvaamistoimesta, jossa ulosottomies voisi saapua kotiin tutkimaan yksityishenkilön laitteita, voivat saattaa olla kotirauhan uhkaamisen muoto, etenkin jos ne esitetään vailla konkreettista oikeudellista pohjaa.

Kyseessä ei ole viranomainen, vaan yksityinen asiamies, joka pyrkii oikeuden ulkopuolella saamaan rahallista sopimusta uhkailemalla oikeustoimilla. Tällainen toiminta voi olla eettisesti ja oikeudellisesti kyseenalaista, vaikka ei kaikissa tapauksissa ylitä rikoksen tunnusmerkistöä.

Valvontakustannukset – oikeutettu vaatimus vai kohtuuton rasite?

Yksi keskeinen osa Hedman Partnersin vaatimuksista on ns. valvontakustannukset, jotka usein muodostavat suurimman osan vaaditusta summasta (esimerkiksi 600–800 euroa). Näitä kuluja ei ole tuomioistuin määrännyt, vaan ne ovat itsensä toimeksiantajan eli oikeudenhaltijan ja asianajotoimiston omalla päätöksellä koottuja kustannuksia.

Monet juristit ja kansalaisjärjestöt ovat kyseenalaistaneet tämän käytännön: onko oikein, että vastuuta omavalvonnan kustannuksista siirretään yksityishenkilölle, ilman oikeudenkäyntiä tai tuomioistuimen päätöstä?

Yhteenveto: Liikutaan harmaalla alueella

Hedman Partnersin kirjeet eivät automaattisesti täytä rikoksen tunnusmerkistöä, mutta ne voivat tietyissä tilanteissa sisältää elementtejä, jotka muistuttavat painostuksesta, uhkailusta ja jopa vainosta. Näissä tapauksissa olisi perusteltua arvioida, ylittääkö yksityinen oikeudenvalvonta yksilön perusoikeuksien rajan, ja onko tällainen toiminta oikeasuhtaista.


🔹 Muistutus: Tämä artikkeli ei ole oikeudellinen neuvonta. Mikäli tunnet itsesi uhkailluksi tai kirje aiheuttaa sinulle kohtuutonta stressiä, harkitse yhteydenottoa oikeusapuun tai lakimieheen.


Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *